Tuunattu bolo de caco - inspiraatiota nettiohjeista

Kaverini vieraili Madeiralla joku aika sitten. Hän oli ihastunut paikalliseen leipälaatuun, bolo de caco. Ohjetta hän esitteli Kotikokki.net sivustolta. Kyseisen ohjeen autenttisuuteen en osaa ottaa kantaa, kun en ole itse Madeiralla käynyt, enkä bolo de cacoa ennen maistanut. Mutta ohje herätti leivontainspiraation! Leipä kai perinteisesti syödään valkosipuli-persiljavoin kanssa. Koska olen patologinen reseptien muokkaaja, minulla heräsi vastustamaton himo laittaa yrttejä jo itse leipätaikinaan!

Leivän maussa oleellinen tekijä on bataatti. Maistelin omaa keitettyä bataattiani ja tuumasin, että kyseessä ei ollut mikään erityisen maukas yksilö. Tarkempi analyysi osoitti, että bataatista puuttui makeutta. Niinpä otin avuksi hunajapurkin.

Näin syntyi tuunattu versio bolo de cacosta (n. 8 kpl):

2,5 dl bataattien keitinvettä
300-400 g bataattia
15 g hiivaa
0,5 tl suolaa
1 rkl hunajaa
pieni nippu timjamia silputtuna (tai muuta yrttiä)
n. 6 dl vehnäjauhoja

Kuori ja kuutioi bataatti. Keitä bataatti kypsäksi, säästä keitinvesi. Muussaa bataatti ja lisää hunajaa maun mukaan, jos bataatti vaikuttaa mauttomalta. Mittaa kulhoon 2,5 dl bataatin keitinvettä, joka on tässä vaiheessa toivottavasti jäähtynyt kädenlämpöiseksi. Liuota hiiva nesteeseen, lisää suola ja bataattimuussi. Silppua sekaan timjamia tai muuta yrttiä maun mukaan, kuivatutkin toimivat. Alusta jauhot taikinaan. Osan vehnäjauhoista voi korvata esim. sämpyläjauhoilla niin saat taikinaan vähän rakennetta ja kuitua! Taikina saa jäädä aika löysäksi. Anna kohota 30-40 minuuttia. Kumoa taikina jauhotetulle alustalle ja jaa taikina 8 osaan. Taputtele taikina n. 1 cm paksuisiksi kiekoiksi jauhojen avulla. Murustelin tässä vaiheessa vähän sormisuolaa leipien päälle (täysin valinnaista). Anna leipästen kohota pellillä liinan alla sen aikaa kun uuni lämpenee 225 asteeseen. Paistoaika riippuu leipästen koosta, itsellä taisi mennä 15 minuuttia.

Leipäset ennen kohottamista.

Maistuivat erinomaisesti voin/margariinin kanssa! Voin kyllä kuvitella, että "perustaikina" ilman yrttejä maistuu myös hyvältä valkosipuli-yrttivoin kanssa. Minusta se oli vain jotenkin herkullisempaa sekoittaa yrtit jo taikinaan. Kukin tyylillään. Maku- ja maustamisasioista voi pelkästään kiistellä!

Aikainen sunnuntaipulla

Kävipä taas kerran niin, että heräsin sunnuntaiaamuna aivan liian aikaisin. Kello näytti seitsemää, mutta muistelin jonkun puhuneen kellonsiirrosta. Hah, heräsin siis kuudelta. Aivan liian aikaisin, että kehtaisi herättää toisen siitä viereltä. Hipsin hiljaa keittiöön, ja mietin hetken mitä tekisin. Kahvikone pitää aivan valtavaa pörinää, en kehtaa. Aamupuuroa on turha vielä keittää valmiiksi, se ehtii "hautua yli" ennen aamiaisaikaa. Mutta pullaa! Pullaa voi aina leipoa! Ja sen tekeminen ei edes aiheuta suurta meteliä, jos nyt pientä mittakippojen kilinää ei lasketa.

Koska perhettämme koettelee vitsaus nimeltä "ruokavalion keventäminen", päätin tehdä ihan vain pienen taikinan. Ettei niitä pullia sitten jää liikaa pakastimeen, herkuteltavaksi pitkin arkipäiviä. Vilkaisin aamupakkasesta huurteiselle parvekkeelle ja näin syksyiset omenahillopurkit. Ja kappas, idea omenahilloisesta bostonkakusta oli valmis. Ohje perustuu hesarin omenaiseen bostonkakkuun. Ja minun mielestäni pullassa ei voi olla liikaa kaardemummaa, sanokaa mitä sanotte.

Bostonkakku omenahillolla ja kookoshiutaleilla:
Pullataikina:
1 dl maitoa
25 g hiivaa (hesarin ohjeessa on 50 g, kuulostaa huimalta määrältä näin pieneen taikinaan)
1/2 dl fariinisokeria
1/2 tl suolaa
2 tl kaardemummaa
2 kananmunaa
50 g pehmeää voita
6-7 dl vehnäjauhoja

Täyte:
sulatettua voita
3 dl omenahilloa
ripaus ruokokidesokeria (riippuu kuinka makeaa hilloa käytät)
reilusti kanelia
kookoshiutaleita maun mukaan

Voiteluun:
kananmuna

Liuota hiiva kädenlämpöiseen maitoon. Sekoita suola, sokeri, kaardemumma ja kananmunat maito-hiivaseokseen. Alusta jauhot taikinaan desi kerrallaan, sekoita voimakkaasti, jolloin sitkoa lähtee muodostumaan jo varhaisessa vaiheessa. Itse käytän lusikkaa tai puuhaarukkaa kunnes on pakko siirtyä käsipeliin. Lisää pehmeä (siis ei täysin sulatettu) voi taikinaan loppuvaiheessa ja vaivaa kunnes voi on kokonaan imeytynyt taikinan joukkoon. Tämän vaiheen jälkeen voit vielä lisätä jauhoja, jos taikinan koostumus sitä vaatii. Pullataikina ei missään tapauksessa saa olla liian jauhoista. Liian monet kuivat pullat ovat opettaneet jättämään taikinan sopivan pehmeäksi. Kokeilemalla sen oppii! Jätä vaivattu taikina kohoamaan liinan alle vähintään puoleksi tunniksi.

Kumoa kohonnut taikina jauhotetulle alustalle ja vaivaa ilmakuplat pois. Kaulitse taikina ohueksi suorakaiteen muotoiseksi levyksi. Levitä pullasudilla sulatettua voita taikinalevylle, pieni kerros kauttaaltaan. Lusikoi ja levitä omenahillo taikinalevylle ja ripottele (sokeri), kaneli ja kookoshiutaleet hillon päälle. Kääri taikina rullaksi. Parhaaseen tulokseen pääset kun lähdet rullaamaan taikinalevyn pidempää sivua, ihan kuin rullaisit kääretortunkin. Leikkaa rulla 3 tai 5 cm paloiksi vuokasi koosta riippuen. Asettele palaset voideltuun irtopohjavuokaan. Palaset saavat olla vuo'assa aika väljästi, ne kohoavat yhteen. (Ne rullan epätasaiset päätypalat kannattaa jättää vuuasta pois, paitsi jos taikinapula on kovin akuutti. Päätypalat voi paistaa pellillä erikseen pieniksi herkkupaloiksi!) Anna kakun kohota puolisen tuntia, voitele pinta kananmunalla ja paista 200 asteessa noin 30 minuuttia. Paistoaika riippuu pullapalojen paksuudesta, vuo'an täyttöasteesta ja uunista. Valmiin, jäähtyneen kakun voi koristella kuorrutteilla tai tomusokerilla.

Oma pulla onnistui oikein hyvin, täytteet pysyivät rullien sisällä eivätkä valuneet vuo'an pohjalle. Itseasiassa lisäsin kookoshiutaleet täytteeseen juuri sen takia, että arvelin niiden hieman sitovan nestettä ja estävän mahdollista valumista. Hillo kun ei ollut kovin kiinteää. Vaikka paistoin pullaa ehkä muutaman minuutin turhan pitkään, sisus oli silti mehevä ja maittava. Ja mielessä pyörii jo seuraava täytevaihtoehto: calvadosomenat :)

Perjantaisämpylät

Perjantai on ehdoton lempipäiväni: työviikko takana, koko viikonloppu edessä. Töiden jälkeen hipsitään ruokakauppaan ja ostetaan jotain hyvää iltapalaa. Leipätaikina kohoamaan ja lenkille. (Kuinka tehokasta ajankäyttöä! Melkein naurattaa.) Suihkuun, leivät uuniin, viinipullo auki ja sohvalle. Ah, sitä täydellisyyttä!  Mutta eipäs kaunistella liikaa, vaikka huumaava tuoreen leivän tuoksu täyttääkin pienen asunnon. Täytyy nimittäin myöntää, että kohtalaisen suuren lähikauppamme leipävalikoima alkaa huolestuttavasti huventua perjantaisen iltapäivän myötä. Jos haluaa tuoretta leipää, on se leivottava itse. Muuten saa liian usein tyytyä muovipussitettuun, ja miltei ikuisesti säilyvään tehdastuotteeseen. Pelottavia nuo nykyleivät, kun ne eivät edes homehdu, kuivuvat vain!

Viime perjantaina vietin pienen hetken jauhohyllyllä ja vertailin sämpyläjauhoja. Etsin jotain kohtuuhintaista, mutta runsaskuituista (en kuitenkaan halunnut pelkkää grahamia leipään). Hyllyt notkuivat höttövalkoisia jauhoja, mutta sinnikkyys kannatti. Mukaan tarttui Myllärin luomu sämpyläjauhoja. Ensin oli tarkoitus leipoa jotain aivan muuta, mutta pussin kyljessä ollut resepti käänsi pääni, ja päätinkin pyöräyttää sämpylöitä. Reseptissä en tietenkään malttanut pysyä, mutta tässä lopputulos:

Pähkinä-hedelmäsämpylät (n. 12 kpl)

2,5 dl maitoa (tai vettä)
25 g hiivaa
2 tl suolaa
reilu loraus (n. 2 rkl) siirappia
1 dl ruisjauhoja
n. 4 dl sämpyläjauhoja
0,25 dl öljyä tai sulatettua voita
1 dl kuivahedelmä-pähkinäsekoitusta

Liuota hiiva kädenlämpöiseen nesteeseen. Lisää suola ja siirappi. Alusta jauhot taikinaan. Taikina jää löysähköksi. Sekoita kuivahedelmät ja pähkinät taikinaan (rouhi pähkinöitä tarvittaessa vähän pienemmiksi). Peitä kulho liinalla ja anna kohota reilun puolituntia. Kumoa taikina reilusti jauhotetulle alustalle ja pyöräytä taikina tangoksi. Jaa 12 osaan. Voit pyöritellä palat täydellisen pyöreiksi sämpylöiksi tai tehdä kuten minä: nostelin suorakaiteen muotoiset palat suoraan pellille ja vähän taputtelin sivuja tasaisemmiksi. En kuitenkaan saa sämpylöistä siistejä pyöreitä palloja, joten miksi nähdä turhaa vaivaa ja pahoittaa mielensä, kun ei onnistu? Anna sämpylöiden kohota liinan alla sen aikaa kun uuni lämpenee 225 asteeseen. Kostuta sämpylöiden pinta juuri ennen paistamista. Paista n. 15 minuuttia ja tuloksena on toivottavasti kauniin ruskeita, herkullisia sämpylöitä.

Sämpylät ovat tietysti parhaimmillaan uunituoreina, mutta nämä kyllä maistuivat meille lauantain aamiaisellakin.  Koostumus oli kivan ilmava, inhoan sellaisia tiiviitä möykkyjä, joita kehdataan kutsua sämpylöiksi.

PS. Lupaan lisätä kuvan sämpylöistä lähiaikoina!